Kosminen kotinurkka

Huh huh, vihdoin kotona rauhassa! Päivät on tällä hetkellä töissä kiireisiä ja kaoottisia. Pohjoismainen tiimi on täysin alimiehitettynä ja mun odottavien töiden lista ei yhden päivän aikana ollenkaan lyhene kun uutta tehtävää koko ajan tulee sähköpostiin. Maaliskuun aikana toivottavasti tulee vahvistusta Norjasta tai Tanskasta, koska tilanne nyt on kestämätön. Olisin turhautunut ja masentunut jos ei kaikki leipätyön ulkopuolella olisi niin hyvin. Joka päivä on kiva tulla Robinin luokse kotiin ja omat projektit inspiroivat. Sitä paitsi pidempien päivien korvaus on ylimääräinen vapaapäivä kerran kuukaudessa (jonka saa myös vaikkei olisi jäänyt ylitöihin, hehe) – ja sellaista vietin viime perjantaina.

Perjantaina kävin ensin pankissa: olen oppinut olemaan ystävällinen, mutta tiukka, pankit yrittää aina rahastaa. Tylsien pankkijuttujen jälkeen koitti palkinto: Aquaboulevard! Robin oli jankuttanut vesipuistoon menemisestä kuukauden ajan, mutta ensin mä olin kipeä, sitten Robin ja viime viikonloppuna onnistuin kiemurtelemaan tilanteesta. Mua nimittäin vähän jännitti, koska en ollut näyttäytynyt bikinissä pariin vuoteen missään, en rannalla enkä uimahallissa. Aquaboulevardiin ei onneksi ole meiltä hirveän pitkä matka ja se taittuu eksoottisesti kahdella eri ratikalla. Perillä koitti tavanomainen Pariisi-elämys: paikka oli isompi ja ihmisiä oli enemmän kuin oltiin kuviteltu. Sääntö pätee aina, myös silloin kun sen on jo valmiiksi ottanut huomioon. Seistiin vähän aikaa ikkunan takana ja mietittiin mennäänkö vai ei, mutta lopulta päätettiin olla rohkeita kun kerran oltiin niin pitkälle tultu. Ja se kannatti! Vaikka lippu tuntui ensin kalliilta (20 euroa), syy sen hintaan oli lopulta selvä: viihdettä oli tarjolla koko rahan edestä. Me saavuttiin puoli neljältä ja lähdettiin yhdeksältä illalla, niin kauan jaksettiin riehua vedessä.

Ne kaksi kahdeksan vuotiasta, jotka viime kesänä kävivät Disneylandissä riehumassa tekivät viimeistään nyt komean paluun! Mutta miten voi olla villiintymättä kun tarjolla on: 1) aaltokone, joka tekee yli metrin korkuisia aaltoja (sireeni soi puolen tunnin välein ja joka kerta hallista kuului yhtenäinen “jeeeee” kun kaikki ryntäsivät veteen); 2) kahdeksan eri liukumäkeä (niitä oli eritasoisia, pahimmat kielletty alle 12-vuotiailta, pahin oli itse asiassa raju ekalla kertaa koska siinä tultiin niin kauheeta vauhtia ja melkein pystysuoraan alaspäin. Me käytiin jokaisessa monta kertaa, etenkin parhaassa, jossa laskettiin yhdessä pienessä kumiveneessä suljetussa putkessa. Toinen, jossa sai olla jopa kolme ihmistä kerralla, kulki alussa ulkona 11-asteen viileässä talvipäivässä ja josta näkyi Eiffel-tornin huippu); 3) monen monta poreallasta, joista paras oli ulkona; sekä 4) mahdollisuus hypätä veteen köyden varassa, Tarzanin tapaan (Robin onnistui loistavasti, minä en. Mun käsivarret ei jaksanut mun painoa ja molskahdin veteen hyvin epänaisellisesti.) Me ei koko iltana puhuttu mistään muusta kuin vesiliukumäistä. Ja Aquaboulevard olisi tarjonnut paljon enemmän, jos olisi ottanut kuukausikortin: kuntosalit, saunat, tennis- ja squash-kentät, kaikkea löytyi. Ja tietenkin isot elokuvateatterit (kymmenkunta salia) ja roskaruokaa.

Meillä oli ihan järjettömän hauskaa ja mennään ihan varmasti kesällä takaisin kun saa olla ulkona ja liukumäkiä on vielä enemmän auki, hehe! Viiden tunnin jälkeen oli kauhea nälkä ja väsymys – ei tuntunut liikunnalta kuin vasta jälkeenpäin, en tajunnut, että oltiin kiivetty kymmeniä kertoja kolmanteen kerrokseen liukumäkeen ja usein vielä kumiveneitä kantaen. Väsymyksen lisäksi oltiin vähän mustelmilla koska, ranskalaiseen tapaan, sääntöjä ei tarvinnut kaiheasti noudattaa ja joko sitä välillä törmäsi muihin tai sitten esimerkiksi kaatui kumiveneellä liukumäen lopussa. Päädyttiin uupuneina mutta onnellisina syömään hyviä juustohampurilaisia kivaan ravintolaan kodin läheisyydessä ja nukuttiin yö kuin vauvat.

Lauantaina oli kipeät reisilihakset ja Robinilla vettä korvissa, joten otettiin rauhallisesti ja suunniteltiin maanantain Oscar-iltaa, jolloin pari ranskalaista ystävää oli kutsuttu meille katsomaan Oscar-gaalaa ja syömään jotain erikoisia pohjoismaalaisia herkkuja. Oltaisiin käyty suomalaisessa Kiva-kaupassa ostamassa suomalaista ruokaa Oscar-iltaa varten, mutta kauppa oli yllättäen suljettu. Käytiin söpössä Koti-kaupassa, josta saatiin mukaan tosi hyvää raparperihilloa ja kotitekoisia valkosuklaakeksejä. Sieltä jatkettiin ruotsalaiseen kauppaa, Affäreniin, joka on Pigallen lähellä. Sieltä saatiin silliä, näkkileipää, (oikeasti hyvää) juustoa, Estrellan sipsejä, irtokarkkeja, Dumle-pussi ja Marabou Mint Krokant-suklaata. Hyvä saalis!

Koska Oscar-gaalaa juhlittiin perinteisesti keskellä yötä, olin kutsunut meille maanantai-illaksi ystäviä syömään ja nauttimaan Hollywoodin loistokkaasta tunnelmasta. Se tarkoitti tietenkin, että maanantaina en kuunnellut radiota, en lukenut sähköposteja, en ollut lainkaan netissä yhdelläkään sivustolla tai blogilla, ja mikä vaikeinta: tuijotin metrossa lattiaan kun muut matkustajat lukiva päivän lehtiä. Myös rakkaat hollantilaiset kollegat auttoivat ja tukivat mun eristäytymistä kiltisti töissä. Ja niin selvisin kotiin ilman etukäteistietoa voittajista. Ilta oli tosi onnistunut, paikalla olivat Stef ja töistä mun ranskalainen kollega Melissa, jonka kanssa tullaan tosi hyvin toimeen. Pohjoismaalainen ruoka maistui vieraille oikein hyvin, vaikka silli, joka tarjoiltiin kananmunan kanssa, oli vieraiden mielestä vähän liian outo yhdistelmä suolaista ja makeaa. Parhaiten kävi kaupaksi salaatti ja juusto piparkakkujen kanssa, näkkileipää vierastettiin enemmän kuin piparkakkuja (ehkä koska piparkakut muistuttaa Speculoos-keksejä niin paljon) ja olin varmuuden vuoksi ostanut tavallisen ranskalaisen patongin. Herkut kävivät hyvin kaupaksi, etenkin Dumlet maistuivat, mutta irtokarkit ja Marabou saivat olla rauhassa. Olin ovelana pyytänyt ranskalaisia vieraita tuomaan ruokajuomat, koska ne aina osaavat valita paremmat viinit, vaikuttaa olevan yleistä tietoa tai perimätietoa, jota meillä ei ole. Mutta ilta oli tosi hauska ja kaikki viihtyivät!

Stefin ja Robinin kanssa oltiin jo pari viikkoa sitten tehty meidän veikkaukset, jotka menivät harvinaisen pieleen. Pappa voi olla iloinen, että mun korvat ainakin toimii ja molemmat ääni-palkinnot meni oikein, hehe! Tässä tulevat meidän veikkaukset, vihreinä ne jotka menivät oikein, punaisina väärät + oikea vastaus:

• Best Picture: Social Network (oikea vastaus: The King’s Speech -> ajattelin, että King’s Speech on liian pieni elokuva)
• Actor in a Leading Role: Colin Firth
• Actor in a Supporting Role: Christian Bale
• Actress in a Leading Role: Natalie Portman
• Actress in a Supporting Role: Hallee Steinfeld (Melissa Leo -> Stef oli oikeassa, mä harrastin toiveajattelua)
• Animated Feature Film: Toy Story 3
• Art Direction: Inception (Alice in Wonderland -> Robin oikeassa, minä väärässä koska en pitänyt Burtonin elokuvasta)
• Cinematography: Inception
• Costume Design: I Am Love (Alice in Wonderland -> Robin oikeassa, minä väärässä)
• Directing: David Fincher (Tom Hooper -> ajattelin, että Fincher on arvostetuin)
• Film Editing: 127 Hours (Social Network -> Stef oikeassa)
• Foreign Language Film: Incendies (In a Better World -> puhdas arvaus)
• Make Up: The Wolfman
• Music original score: Inception (The Social Network -> Inceptionin musiikki oli parempi)
• Music original song: Toy Story 3
• Sound Editing: Inception
• Sound Mixing: Inception
• Visual Effects: Inception
• Writing adapted screenplay: The Social Network
• Writing original screenplay: Another Year (The King’s Speech -> suuri vääryys, Another Year on yksi viime vuoden hienoimpia elokuvia

En nyt jaksa kommentoida sen enempää, tätä on nimittäin jauhettu aika paljon sekä ennen, että jälkeen. Mutta mun mielestä ehdokkaiden joukosta puuttuivat ainakin Another Year, Enter the Void ja Valhalla Rising. Ulkomaalaisten elokuvien joukossa olisi pitänyt olla esim. Des Hommes et des dieux. Mutta se siitä!

Hauskaa loppuviikkoa kaikille!!