Arkisto kohteelle helmikuu 5th, 2009
Skövde city shopping mania
Viime päivinä on satanut lunta ja ollut kylmää, välillä jopa aurinkoista! Kiva viettää kunnon talvea välillä! Olin tosi unohtanut miten inhottavat sähköiset hiukset ja kuivat huulet ovat… ja miten liukasta ja epämukavaa on kävellä lumessa. (Ihan kiva siis, ettei Pariisissa pitäisi olla lunta. Saa mun puolesta jäädä eksotiikaksi.) Ollaan oltu ulkona aika paljon, sekä kävelyillä että keskustassa shoppailemassa, mikä oli erityisen kivaa kun istuttiin välillä Rådhusenissa, joka on kaupungin kivoin kahvila ja kotimatkalla syötiin vielä hodarit Pressbyråssa. Tosi luksusta!! Hodarit on varmaan sittenkin mun suosikkiruoka. Olen opiskellut kiltisti ja hyvin innostuneesti, täällä on helppo jotenkin keskittyä lukemiseen ja ajatteluun. Luin tänään loppuun erään tutkimustyön, jossa Ekelöfiä (sekä paria muuta ruotsalaista runoilijaa) käsiteltiin psykoanalyysin (Freudin, Lacanin, Kristevan) näkökulmasta. Voi huh huh minkälaista kielenkäyttöä! Olen kuullut näistä kamalista postmoderneista lässyttäjistä, mutta nyt tutustuin itse sellaiseen ekaa kertaa. En osaa edes selittää miten oon pystynyt välttelemään psykoanalyysia näin kauan, se on ollut melkein ylpeyden aihe, ja nyt olin tosi järkyttynyt kyllä. Miten joku voi noin hulluja reittejä tulla samantapaisiin johtopäätöksiin kuin esim. minä? Ihan mieletöntä huttua, jonka psykologiset väitteet eivät perustu yhtään mihinkään oikeaan tutkimukseen. Herre Gud. Mutta oli hyvä lukea tommosta välillä, saan taas yhden näkökulman lisää mun projektiin ja se on aina hyvä. Sitä näkökulmaa voi sitten murskata tai ei, mutta ihan hyvä kun on erilaisia tulkintoja esittää. Syötiin lounasta Robinin ystävien Astridin ja Andreaksen kanssa, mikä oli tosi mukavaa. Kivoja ihmisiä! Mennään Andreaksen kanssa tänään illalla hengailemaan Astridin luokse. Tosi kiva tutustua uusiin ihmisiin (vaikka Andreas on jo vanha tuttu)! Välittömiä, sydämellisiä ja ajattelevia ihmisiä. Nyt kuviin!

Robin piirtää sängyllä


Hassua kun on maalaismaisemat ihan kulman takana…






Stadsmuseum naurattaa aina kun se on Variston tapaisella alueella...

uusittu ostoskeskus Ica Maxin ympärillä


Pullaa ruokaostosten jälkeen

Rådhuset


Commerce: 50 liikettä Skövden keskustassa
Mun täytyy myöntää, että ostoskeskuksissa on mun mielestä jotain tosi ihanaa ja viihtyisää. Voisin asua ostoskeskuksessa (tai lentokentällä, mut ne on kans isoja ostoskeskuksia. Paitsi CDG, hyi.) Rakastin niitä jo pienenä, Stocka oli silloin jotain ihan mielettömän kiehtovaa, ja vaikka en ostaisi yhtään mitään (mikä on yleensä tilanne) viihdyn niissä tosi hyvin, katselen liikkeitä ja ihmisiä, ja jotenkin nautin tunnelmasta! Isot jättiruokakaupat niinkuin Ica Maxi tai Carrefour on myös tosi makeita, niissä voisi viettää kokonaisen päivän. Niistä löytyy aina jotain ruokia ja purkkeja mitä ei oo ennen nähnyt ja joista voi haaveilla, miettiä mitä ne sisältää ja miltä se maistuu. Mulla on tosi hauskaa aina Ica Maxissa kun siellä on ruotsalaisia ja suomalaisia tuotteita, eikä niitä tylsiä ranskalaisia.




Tässä tulee mun vaateostoksista kuvia kun eräs Ida-niminen lukija pyysi niitä nähtäväksi!
Mun tarkoitus oli a) ostaa vain ruotsalaisia merkkejä ja näin olla ainutlaatusempi Pariisissa, ja b) pysyä musta/harmaa-linjassa, jotta en kuitenkaan erotu liikaa Pariisissa. Eka kohta onnistui loistavasti: Cheap Monday (tosi kivassa Yap-nimisessä designkaupassa, jossa tosi herttainen ja sydämellinen henkilökunta), Indiska ja Gina Tricot (tää oli historiallinen juttu, en oo nimittäin IKINÄ ostanut mitään Gina Tricosta, koska kyseinen kauppa rantautui Suomeen vasta sen jälkeen että olin jo muuttanut Ranskaan! Eli pakko oli kokeilla!) Toinen kohta epäonnistui surkeasti. Ostin violettia ja vaaleanpunaista. Ja olen onnellinen! Mustat vaatteet on upeita ja pukeudun mielelläni mustaan ja harmaaseen, mutten pysty olemaan ihan monochrome ja väritön. Lopulta oon enemmän oma itseni edes vähän värikkäissä vaatteissa, joita voi aina yhdistellä turvalliseen pariisilaismustaan.

Vaaleanpunainen college!! Topelius lågstadieskola 4-ever. Täytyy myöntää, vaikka se kuulostaa banaalilta, että oon tähän tosi rakastunut...

Huivi

Villatakki

Sokerina pohjalla mun upeat vaaleanlilat farkut!!!
Lähetin noi kaikki ostokset tänään postitse itselleni Pariisiin, eli ne on siellä maanantaina ja voin hakea ne Alésian postista jo tiistaina, jess! Oon kauhean innoissani, odotan sitä, että saan pistää violetit farkut ja vaaleanpunaisen collegen kirjastoon ja järkyttää mustiinpukeutuneita pariisilaisia!

Yllä on tän kerroksen yhteishuone, jossa on oikella iso keittiö ja tässä vasemmalla parvekkeen vieressä olohuone, jossa saa hengailla ja katsoa tv:tä. Robin katsoo tossa jotain ruotsalaista Poliisi TV:tä, jossa oli juttua Skövdessä tehdystä raa’asta sadistimurhasta. Syötiin suklaajätskiä ja katsottiin lopulta Skövden paikallisminitv-kanavan jotain ihan mielettömän hidasta muisteluohjelmaa, jossa pyöri hitaaaaaaaaasti vanhoja katukuvia Skövdestä, osoitteet ja pölyinen miesääni kertoi vanhojen iskelmien soidessa taustalla (mm. La vie en Rose ruotsalaisena tosi vanhana versiona) mitä juuri tällä tietyllä kadulla oli milloinkin, kuka asui missä ja mitä sitten tapahtui rakennuksille…


Ja viimeinen kuva tänään Robinin koululta kun odotin sitä ja sen ystäviä.

Huomenna lähdetään 10:15 bussilla Tukholmaan, matka kestää 3,5 tuntia… Piti mennä junalla, mutta ne on kaikki täynnä jo, eli mennään sit bussilla, joka on tosi halpa (18€) junaan verrattuna (halvimmat liput n. 25€). Kiva vaan mennä bussilla, ikkunasta näkee paljon enemmän Ruotsia! Yövytään kaksi yötä siis Robinin isosiskon Danielan luona, joka asuu perheensä kanssa vähän Tukholman ulkopuolella. Jee jee, lisää seikkailuja! Bloggaan seuraavan kerran sunnuntaina kun olen taas kotona Pariisissa.
Ai niin!!! Sorbonne on lakossa maanantaina! Yksi meidän opettajista lähetti siitä mailia eilen illalla. Maanantaina lakko kestää 12-17, mutta mun kurssi alkaa vasta klo 18, eli se järjestetään varmaan silti. Hyvä! Toivottavasti tätä nyt ei kestä liian kauan, lakkoileminen on tosi tylsää (ja mulla on jo kahden pitkän lakon kokemus!), mielummin oon kursseilla ja saan opiskella. Mut saa nähdä, täytyy jännityksellä seurata tilannetta kun pääsen kotiin!
Hejdåååååå!