Ô ma jeunesse abandonnée…
Tänään oli vapaapäivä, pyhäpäivä. Koska olen viime päivinä ollut vähän liian hidas lukemisen suhteen, päätin pistää tänään vauhtia kun ei ollut kursseja minne mennä. Onnistuin saamaan jonkinlaisen runouden yliannostuksen kun olin lukenut seitsemän tuntia. (Ehkä tota tuntimäärä ei olisi pitänyt myöntää? Muut pitää varmaan ihan hulluna nyt…) Lukeminen oli helppoa ja erittäin nautinnollista, en yhtään kärsinyt – päinvastoin. En tajua miten luin vain yhden kirjan kesän aikana, lukeminen on niin upeaa ja nautinnollista. Mutta kun lukee seitsemän tuntia runoutta tulee vähän outo olo, ihan kuin eläisi jossain pilven sisässä, maailmassa ei ole kuin kauneutta, harkittuja sanoja ja taianomaista tunnelmaa. Runouden maaginen maailma tänään imaisi mut totaalisesti ja sit päässä pyöri kun lopetin lukemisen. Mutta siis, ensin luin Patricde de la Tour du Pin’in “La Quête de joie”-teoksen loppuun. Ihan uusi tuttavuus mulle, eikä varmaan mikään kuuluisuus Ranskan ulkopuolella kun wikipedia-sivukin löytyy vain ranskaksi. Kristillistä runoutta, siis uskonnollista, katolista. Mutta tosi erilaista, en ole ikinä lukenut mitään samantapaista. Tosi maagista uskonnolisuutta, upeita kuvia, hienoa tunnelmaa (vaikka välillä ehkä vähän liian goottimaista mun makuun). Ei mitää tylsää tai ankeeta katolista kuvastoa, päinvastoin, todella taianomaista tekstiä. Ei ehkä sataprosenttisesti mun juttu, mutta se ei estä arvostamasta omaperäistä tyyliä. Omaperäisyys on kuitenkin tärkeä piirre 1900-luvun runoudessa. Tosi jännittävää! Sitten luin Apollinaire’n “Alcools”‘in loppuun ja sitä seurasi pari pienempää teosta, “Le Bestiaire, ou cortège d’Orphée” ja “Vitam Impendere Amori”. “Alcools” tuntui hieman epätasaiselta mielettömän upean “Calligrammes”‘in jälkeen, jonka toinen puolisko vei ihan jalat alta viikonloppuna. “Alcools”‘in parasta antia olivat huumori ja futurismi, joka tuntui tosi raikkaalta ja virkistävältä katolisten runojen jälkeen. Apollinaire on villi, vapaa ja upea. “Vitam Impendere Amori”’sta pidin tosi paljon, muistuttaa paljon Ekelöfin ja Ungarettin nuoruudenrunoja. Kaunista, yksinkertaista ja samalla rikasta.
“Tu descendais dans l’eau si claire
Je me noyais dans ton regard
Le soldat passe elle se penche
Se détourne et casse une branche
Tu flottes sur l’onde nocturne
La flamme est mon coeur renversé
Couleur de l’écaille du peigne
Que reflète l’eau qui te baigne”
(Guillaume Apollinaire, Vitam Impendere Amori)
La Muse inspirant le poète, Henri Rousseau (1909) Apollinaire on tuo mustiin pukeutunut herra.
Koska mä en tämän kaiken jälkeen pystynyt enää yhtään ajattelemaan, siivosi keittiön kunnolla. Oon nyt päättänyt, että pidän tän asunnon oikeesti siistinä. Mä en halua elää siinä kauhussa, ettei kaikkia kaappeja uskalla avata koska ei ikinä tiedä mitä sieltä löytyy. Ja lika on ällöttävää, ihan yksinkertaisesti. Aion olla aikuinen aina välillä hetkittäin ja siivota aina kun sellainen hetki tulee. Muutenkin on helpompi siivota vähän useammin kuin kerran kolmessa kuukaudessa kunnolla. Keraaminen hella on muuten maailman ärsyttävin, en ikinä suosittele kenellekään. Keraaminen hella on keksitty kotiäitejä varten, niille joilla on aikaa joka päivä tai vähintään joka toinen päivä puhdistaa ja kiillottaa levyjä. Keraaminen hella likaantuu hetkessä. Ja sitten puhdistukseen tarvitsee erikoisaineita ja sellaisen metallisen erikoisraaputtimen, jolla kiinnipalanut saa rapsutettua pois. Ei ihan sovi opiskelijalle… Toisaalta hella pakottaa pitämään keittiöstä parempaa huolta.
Siivotessa kuuntelin The Bugin (ainakin mulle) uutta levyä “London Zoo”, jolta löytyy upea Poison Dart ft. Warrior Queen. Mieletön hitti! Ja tosi hyvää siivousmusiikkia jos likaa pois jynssätessä kuitenkin haluaa olla vähän badass. Muhun kolahtaa badass-musa. Siitä puheen ollen, mun iPod toimii taas!! Tuntuu ihmeeltä, mulla oli sitä niin kamala ikävä! Akku vaihdettiin ja nyt se kiiltää uutuutta – paitsi, että vika ei ollutkaan akussa vaan pelkästään piuhassa… No mut pääasia, että taas toimii!! Kun kerran ostaa iPodin ei voi elää ilman.
The Bug, Poison Dart ft. Warrior Queen
Muuten, ne jotka on kypsynyt YouTuben huonoon laatuun, Vimeolla on HD-videoita ja ne on monet tosi kivoja! Esim:
The Carved Pumpkin
Behind the Scenes: Rio en Medio – The Umbrella
(via Robin)
Mä ihailen sitä, että ihmiset tekee noin hienoja projekteja vapaa-ajallaan! Tosi ihanaa ja ilahduttavaa!
Naapurilta kuuluu ihme kälätystä tuntemattomalla kielellä. Luultavasti ne ajattelee musta samaa kun kikatan täällä Skypessä. Eikä sitä tiedä mitä mieltä ne on mun musiikkimausta, mut onneksi niiltä ei kysytä mitään, hah!
Oho, kanske ren och rakspråkig poesi kunde vara bra för min franska! Tack för inspirationen! Tipsa gärna om du kommer på någon författare som kunde passa en nybörjare.
Har undrat varför banker rasat världen över denna höst. Läser (eller låtsasläser) tentbok om världsekonomins och tillväxt-mantrats utveckling, vilket ger en hel del att tänka på det också. Tyvärr visar världen då snarast sin mest oromantiska sida: allt kan köpas, ersättas.
Har varit riktigt pirrig i magen med tanke på dig – fick ett fnissfniss-infall! Förklarar inte nu, men du ska veta att din existens gjorde sig påmind riktigt rejält idag!
Och på tal om keramisk spis: jag håller hel med. Vi har en keramisk spis, som värmer snabbt och är slät och stilig blablabla, men jag blir tokig på det eviga jynssändet! Avskyr metallskrapan! Vi har torkat spisen nästan dagligen – bara med rätt medel såklart – men ändå börjar den se sliten ut redan efter 1 år…Men vi får väl bara lov att fortsätta kämpa på på var sitt håll.
Krame!
Bella
marraskuu 6, 2008 at 10:11 ip
Jag ska genast meddela dig när jag kommer på en lättare poet som inte har så komplicerat språk, genast! Eller kändes den där dikten av Apollinaire tillräckligt enkel? Om så, så kan du ju alltid testa Apollinaire. Första boken jag läste på franska ever var Sartres “Les Mots” och det gick nog efter tre år gymnasiefranska, lååååångsamt men det gick nog. Man behöver bara massor ordbok hela tiden. Ja hur går dina ekonomistudier egentligen? Känner du att du kommer att förstå hur världen fungerar? Jag måste medge, att jag är helt ute nu med finanskrisen, förstår absolut ingenting om vad som sker. Och det är skrämmande!! Kusligt hur världen är så komplicerad och liksom fylld av okända krafter man inte känner till. Och jag väntar med stor nyfikenhet och iver på förklaringen till min plöstliga närvaro i H.fors!! Har en anin men kan ju inte veta om det handlar om precis det…
hehe så mystiska vi är!! Jag minns dessutom att ni har en keramisk spis och jag medger att jag är lättad över att jag inte är den enda som varje dag måste torka den… Jag tycker det är ganska stressigt faktiskt, känns som något som trycker: har jag nu förstört spisen? etc. Jag känner att den lider liksom hela tiden med mig… Vilken plåga!!
Tack för din härliga kommentar, stor kram!!!!
bubuina
marraskuu 7, 2008 at 11:14 ip