Kosminen kotinurkka

Kohti äärettömyyttä – ja sen yli!

Arkisto kohteelle lokakuu 7th, 2008

ilman kommentteja

Tänään olen ollut laiska. En jaksanut minnekään lähteä kun ei ollut mitään asioita hoidettavana, eli olen hengaillut kotona pyjamassa. Lukenut blogeja, jutellut Robinin ja parin ystävän kanssa, ladannut kuvia koneelle ja nettiin, mutta myös soittanut pankkiin ja tehny kurssivalinnat huomiseksi valmiiksi. Huomenna on siis yliopistolla kurssivalintapäivä, inscriptions pédagogiques. Ihan jännää kun niistä ei ole oikein mitään info muuta kuin ajankohta (9-17) ja sali, sekä täytettävä paperi. Ilmoitan sitten huomenna tai myöhemmin mitä kursseja sain, mutta ainakin ne, joita olen tänään suunnitellut ovat kaikki tosi kivoja ja kiinnostavia! Toivottavasti pääsen niille kaikille mukaan, riippuu varmasti halukkaiden osaanottajien määrästä. Ihan jännää muutenkin nähdä miten toi kaikki on järjestetty, eli jonotetaanko siellä ihan vain epäjärjestyksessä koko päivä johonkin toimistoon, vai mennäänkö siellä aakkosjärjestyksessä niin, että jokaiselle kirjaimelle on oma aikansa. Kivaa kuitenkin mennä koululle huomenna, tämän päivän laiskuus tuntuu jo aika tylsältä.

Koska tästä päivästä ei oikein ole mitään kirjoitettavaa, pistän tähän kuvia eilisestä kun olin koulun ja kirjaston välissä sijaitsevassa Panthéonissa, kun odotin kirjaston aukeavan. Oli oikein kiva kuljeskella siellä yksin tunnin ajan, ihastella monumentin mahtipontisuutta ja käydä hartaasti katselemassa suurmiesten hautoja.

Istuin Panthéonin portailla vähän aikaa ja järjestelin papereitani...

Istuin Panthéonin portailla vähän aikaa ja järjestelin papereitani...

Panthéonin mielettömät pylväät

Panthéonin mielettömät pylväät

Panthéonin vaatimaton sisusta...

Panthéonin vaatimaton sisusta...

Lattia

Lattia

"Isänmaan puolesta kaatuneet kirjailijat"

Saint Exupéryn muistolaatta

Saint Exupéryn muistolaatta

"Elää vapaana tai kuolla"

"Elää vapaana tai kuolla"

Foucault'n heiluri

Foucault'n heiluri

Itse Jean-Jacques'in hauta... (siis ystävämme Rousseau!)

Itse Jean-Jacques'in hauta (siis ystävämme Rousseau!)

Voltairen hauta sekä näköispatsas

Voltairen hauta sekä näköispatsas

Marie & Pierre Curien haudat

Marie & Pierre Curien haudat

Hugo, Dumas ja Zola (vain Zolan haudalla kukka!!)

Hugo, Dumas ja Zola (vain Zolan haudalla kukka!!)

Tunnelmalliset käytävät vievät haudoille

Tunnelmalliset käytävät vievät haudoille

Diderot'n hauta (vaatimatonta...)

Diderot'n hauta (vaatimatonta...)

En ole missään muussa maassa nähnyt kirjailijoiden hautojen olevan näin loisteliaita…! Aika inspiroivaa opiskelun kannalta :)

Written by bubuina

lokakuu 7, 2008 at 8:52 ip

Tallennettu aiheeseen Elämää

Turistit Pariisissa

2 kommentilla

Robin oli täällä siis viikon verran ja meillä oli tosi kivaa!! Elettiin ihan kunnolla turisteina, käytiin katsomassa (osittain jo ennen nähtyjä) nähtävyyksiä, käytiin museoissa ja etenkin käveltiin pitkiä matkoja. Huomattiin ihan konkreettisesti miten iso kaupunki tää on (kuviteltiin kun katsottiin karttaa, että sit kävellään tosta noin vaan ripeästi tonne), sillä välimatkat on aika paljon suurempia kuin Lillessä tai Helsingissä… Ja jokainen museo, johon astuttiin oli isompi ja laajempi kuin odotettiinkaan. Eli kaikkeen tekemiseen vierähti paljon enemmän aikaa kuin mitä oltiin suunniteltu, ja siksi tosi paljon kivaa jäi tekemättä. Mut eihän se haittaa, Robin tulee uudestaan käymään toivottavasti jo keväällä ja sit jatketaan! :) Tässä vähän muistiinpanoja siitä mitä tehtiin:

  • Tavattiin, niinkuin oltiin sovittu, Riemukaaren alla. Olin pahasti myöhässä koska en tajunnut, että matka mun luota kaupungin läntisiin osiin Seinen toiselle puolelle kestää melkein 45 minuuttia… Mutta Robin odotti kiltisti, vaikka olikin väsynyt pitkän matkan jälkeen (Skövde-Örebro-Nyköping-Beauvais-Pariisi, eli juna, bussi, lentokone, bussi, koko yön ajan). Yllätyksenä tuli Robinin uusi lyhyempi hiustyyli, joka tuntui raikkaalta ja hyvin nuorentavalta pitkän boheemi-tyylin jälkeen!
  • Ostettiin mukaan lounasta ja käveltiin Champs Elyséetä pitkin Louvrelle asti. Täytyy mainita, että sen ajan minkä Robin oli täällä, säät olivat ihan upeat, täysi kesä: aurinkoa ja yli 20 astetta joka päivä. Robinin lähdön jälkeen on tullut syksy, mutta huomenna pitäisi taas lämmetä 18:a asteeseen!
  • Seuraavanan aamuna mulla oli heti treffit Professorin kanssa. Syötiin Robinin kanssa aamiaista Sorbonnen viereisellä aukiolla ja sen jälkeen kiipesin kauniiseen vanhaan kirjastoon, jossa olin oikeaan aikaan ja sain tällä kertaa tavattua ihan oikean valitsemani Professorin. Rouva oli yllättän nuori, ehkä vain 35-vuotias, keskittynyt, asiallinen, ystävällinen (muttei tuttavallinen) ja mukava. Inhoan epäjärjestäytyneitä opettajia, onneksi tämä rouva on selkeä ja älykäs, en kestäisi mitään epämääräistä boheemia. Luulen, että suhde tulee toimimaan hyvin! Sain papereihin allekirjoituksen ja seuraavana päivänä läheteltiin mailia mun ensimmäisen gradun aiheesta (siis täällä tehdään kaksi erillistä “gradua”, ensimmäisenä vuotena yksi 60-sivuinen, toisena vuotena toinen isompi projekt, 100 sivua). Aihepiiri on nyt päätetty, eli tutkimus tulee käsittelemään ruotsalaista ja ranskalaista modernismia 1900-luvun alussa (ei vielä tarkkoja vuosilukuja tiedossa) etenkin Gunnar Ekelöfin, Desnos’n ja Apollinairen näkökulmasta, ja soppaan yritän vielä heittää vähän Elmer Diktoniusta. Olen erittäin iloinen ja tyytyväinen! Hieno ja inspiroiva aihe, joka kehitettiin Professoin kanssa yhdessä.
  • Käytiin sitten katsastamassa Notre Dame (molemmat ovat käyneet siellä erikseen ennenkin), nautittiin lämmöstä ja käveltiin paljon.
  • Käytiin myös Centre Pompidoussa, joka oli hieno kokemus. Näyttelyistä katsastettiin hieno arkkitehtuuri-näyttely, jossa tietyn tiimin erittäin kauniita töitä. Käytiin myös pysyvässä näyttelyssä, joka ainakin mulle oli hienoinen pettymys. Kandinskiä ei näkynyt missään, se harmitti. Dubuffet oli meidän molempien ehkä suurin (ainut) suosikki, hauskoja ja välillä kauniita teoksia, ainakin jotain omaperäistä joka ei ollut ihan turhaa. Meillä oli aika hauskaa, esim. kun astuin huoneeseen joka oli täynnä Matissen maalauksia. Robin seurasi hetkeä myöhemmin, katsoi nopeasti ympärilleen ja lausahti unohtumattomasti: “*****, jag hatar Matisse!” Ja sitten jatkettiin matkaa. Matisse onkin molempien suuri taideinhokki. Käytiin välillä ulkona syömässä ja palattiin illemalla takaisin. Sillloin vain yksi näyttelyistä oli auki, Jacques Villeglé, mikä oli ihan hauskaa, muttei mitenkään kohauttavaa millään tavalla.
  • Seuraava päivä oltiin Luxemburgin puistossa. Mielettömän kaunis ja lämmin kesäpäivä, puisto täynnä ihmisiä ja rento tunnelma! Syötiin piknik ja Robin nukkui ruohikolla.
  • Löydettiin söpö tapahtuma isossa kasvihuoneessa, missä sai ilmaiseksi haistella erilaisia luonnosta saatavia tuoksuja, joita käytetään esim. hajuvesissä. Onnistuin arvaamaan oikein tietovisassa, jossa haisteltiin kolmen tuoksun sekoitusta, ja ihan täysin epäröimättä haistoin oikein: patchouli, jasmin ja sitruuna! Robin koko itselleen myös tuoksupussin täynnä kuivattua laventelia ja ripauksella laventeliöljyä.
  • Käveltiin tosi paljon, käytiin Seinen molemmissa saarissa (ne on niin äärettömän kauniita!) ja Robin söi erilaisia suklaaherkkuja, joita osti pikkuleipomoista (kuuluu ehdottomasti Robinin suosikkiranskalaisperinteisiin, kuuluu asiaan siis joka matkalla).
  • Käytiin Magia- ja taikamuseossa! Siellä esiintyi hauska ja taitava taikuri, ja ihasteltiin erilaisia vanhoja taikatemppuvälineitä, jotka oli välillä aika outoja! Siellä oli tosi kiva tunnelma, vanhaan kellariin oli saatu aikaiseksi tosi maaginen tunnelma! (valitettavasti siellä ei saanut valokuvata…)
  • Tykättiin Marais’sta tosi paljon! Ja ihastuttiin baarikatuihin, joissa oli tosi kiva ja iloinen tunnelma!
  • Suosittelen Seinen ylittämistä yöllä (ymmärrätte kun näette valokuvat).
  • Käytiin katakombeissa, jotka ovat mun lähin nähtävyys. Erittäin pitkät pimeät käytävät syvällä maan alla, jotka ovat totaalisen täynnä ihmisluita ja pääkalloja, siististi pinottu ja laiteltu järjestykseen. Outo paikka, outo tunnelma. Loppua kohden tuntui jo hassulta, kun käytävät vaan jatkuvat ja jatkuvat eikä sieltä löydy kuin lisää ja taas lisää pääkalloja…
  • Luonnonhistoriallinen museo oli hieno yllätys! Äärimmäisen kaunis rakennus, avara ja hieno valaistus! Myöskin Jardin des Plantes oli tosi kiva kokemus myös, täynnä lapsiperheitä ja iloisia kasvoja. Istuttiin kukkulan päällä pienessä huvimajassa, johon oli uskaltautunut vain 4 muuta pariskuntaa – se oli hassua kun kaikki vaan istuivat käsikädessä omalla penkillä piirissä ja nauttivat ilta-auringosta. Matkalla ulos puutarhasta tapasin yhden opettajani Lillestä, joka vain tervehti ja hymyili.
  • Ostin Fnacista Bamboon hienon elektronisen kynäsysteemin, jolla siis pystyy piirtämään tietokoneelle (ja jota myös voi käyttää hiirenä)! Robin asensi mulle myös Photoshopin ja sitten opeteltiin piirtämään – tosi hauskaa! Haluan opetella käyttämään sitä kunnolla.
  • Viimeisenä päivänä käytiin Montmartressa, oli sateinen sää, muttei haitannut. (Ei muuten nyt kannata sekoittaa, mä asun Montparnassessa, Montmartre on tasan toisella puolella kaupunkia.) Montmartressa löydettiin Pariisin viiniviljelmät (täällä siis kasvatetaa viiniä keskellä kaupunkia ihan oikeesti), käytiin turistikortteleissa, missä oli kauheasti amerikkalaisia ja Sacre Coeurissä lämmittelemässä (kun Robin oli välttämättä halunnut syödä jäätelöä :P ). Käveltiin sieltä sitten Pigallelle, nähtiin mm. Moulin Rouge ja matkustettiin kotiin metrolla.
  • Seuraavana aamuna tuli tietenkin kiire lentokentälle. Kiirehdittiin ihan hulluna metrossa, mikä osottautui turhaksi (niinkuin yleensä on) ja Robin olisi ehtinyt ihan hyvin bussiinsa ilman juoksemista. Mutta hyvä niin ja Robin pääsi turvallisesti koko matkan kotiin Skövdeen!

Hieno viikko! Tuntui tosi orvolta kun Robin lähti. Olin jotenkin koko ajan kuvitellut, että mäkin olen täällä vain turistireissulla, että sitten lähden jonnekin (määrittelemättömään) kotiin takaisin. Jäin kuitenkin yhtäkkiä tänne yksin. Mutta se alkoi heti seuraavana päivänä tuntua melko hyvältä! Täytyy myöntää, etten ole kertaakaan Helsingistä lähdettyäni ikävöinyt takaisin. Mietin rakkaita ihmisiä Helsingissä, kyllä, mutten yhtään itse kaupunkia. En välitä enää, Helsinki tuntuu kaukaiselta, kylmältä ja mitäänsanomattomalta. Se on mulle helpotus, mulla on aina ollut Suomen pääkaupunkiin ärsyttävä viha-rakkaus-suhde ja on ihanaa olla neutraali vihdoin. Mulla on täällä kaikki mitä ihminen voi kaivata tai tarvita ja jos kaikki rakkaat perheenjäsenet ja ystävät muuttaisivat Suomesta pois, en varmasti palaisi sinne pitkään aikaan takaisin. Olen tästä tosi helpottunut, kun ei oo koti-ikävää voi nauttia paljon enemmän uudesta kodistaan ja uudesta kaupungista!

Mutta tässä nyt vihdoin valokuvia meidän viikosta. Niitä on tosi paljon ja aika monet on maisema/turistikuvia, mutta ei voi mitään, mehän oltiin turisteja! Enjoy :)

From Ina & Robin Pariisi syyskuu 2008

Written by bubuina

lokakuu 7, 2008 at 3:40 ip

Tallennettu aiheeseen Elämää